Nimistötietoa Hurissalosta

Ilmari Kosonen
Konsultti/metsänhoitaja
Country Visions Oy
Jyväskylä

Hurissalon nimi on ruotsinkieltä ja tarkoittaa 'ylänkösaaria'. Puumalan Hurissalon nimen alkuosa on selvää ruotsinkieltä. Nimessä on ruotsin sana thora (äännä tor, thur,hur) tarkoittaen 'ylänköä'.

Nimi on vanha, sillä jo v. 1540 tuo nimi mainitaan Säämingin suurpitäjän osana. Vuonna 1645 asiakirjoissa nimi on muodossa Hurri saalo. Näitä Hur-nimiä ovat kyllä professorit yrittäneet tutkia. Kotkan Hurukselan nimeäkin peräti seitsemän professoria. Mutta saamatta selkoa.

Suomalaisessa paikannimikirjassa mainitaan Hurissalon nimi. Arvellaan nimen liittyvän jollain tavoin joko karvoihin tai liittyvän Varkauden Huruslahden nimeen.
Onpa joku liittänyt nämä huru-nimet Lounais-Suomessa tavattuun sanaan huru tarkoittaen 'uurre, notkelma'. Ei siis mitään virallista, perusteltua selitystä tälle vanhan ja tunnetun Hurissalon kylän nimelle. 

Siispä seuraavassa esitän metsänhoitajan kieli- ja ammattitaidollani, mitä Hurissalon nimi oikein tarkoittaa. Ja kuka on ristinyt kylän.

Suomi on maana ollut 700 vuoden ajan ruotsalaisherrojen hallitsema ja myös suurelta osin omistama maa. Eri tavoin nuo ruotsalaisherrat aivan suomalaisillakin seuduilla antoivat paikoille nimiä omista sanastoistaan. Hyvin runsaasti. Mutta kun suomenkielen tiedeyhteisö 100 vuotta sitten rupesi ja ajettiinkin niin suomalaiskiihkoiseksi ja ruotsalaisvastaiseksi, ei kukaan ole saanut tutkia, ovatko monet oudot paikannimet kuitenkin ruotsinkieltä.

Kun minua ei ole opetettu tuolle suomalaiskiihkoiselle harharetkelle, olen ollut vapaa avaamaan sen hyvin laajan ruotsin kielen peräisen paikannimistön, jota on kaikkialla maassa, aivan erämaita myöten. Eihän se ole muuttunut paljoakaan, vaikka ruotsinkielisiä herroja ei ole enää joka pitäjässa, kartanossa ja virkatalossa.

Hurissalon nimi kuten nimi Huruslahti ja vastaavanalkuiset nimet ovat tätä ruotsalaissanastoa. Jonka tutkiminen on ollut kiellettyä, kun suomenkielen tutkimusta johtaneet veivät tuon tutkimusalan suomalaiskansallisen diktatuurin kouriin.
Nimessä on vanha ruotsin maastosana thor(a). Tarkoittaa Ruotsin paikannimissä 'kohouma', 'ylänkö'. Kuten niin yksiselitteisesti selitetään Ruotsin puolella.
Siellä sanasta on eri muotoja. On myös Huru-alku paikannimissä, muualla kuin suomalaisseudulla. Suomen kieli ei suostu lausumaan sanan alussa kahta konsonanttia. Siksi alussa on vain toinentuosta alkuperäisestä sanasta. Ja siksi on muotoja Tor- Tuor- ja Hur. Molempia. Puumalan Hurissalo on vuoristen saarien seutua ja siitä nimi.

Kun Ruotsi sai otteeseensa seudun Pähkinäsaaren rauhassa, alkoivat Ruotsin herrat liikkua seudulla. Kun Puumala on vesireitin varrella, heitä liikui sekä hallintoherroina, veronkantajina että muuten. Ja jo silloin tehtiin karttoja ja niille lätkittiin paikannimiä ruotsinkielellä. Jonkun ruotsalaisherran kielenkäytöstä on tullut tuo nimi. On se annettu jonkun tilan nimenä tai muuten. Vuodesta 1540 Olavinlinnan linnanpäällikkö alkoi jakaa anekkikirjoja talonpaikkoja saaville. Ja silloin jo on voitu mainita tämä Hur nimenä paikalle.

Seudulla on muutakin ruotsalaisperäistä paikannimistöä. Jänlammen ja Jänniemen nimessä ei ole mitään suomalaista sanaa jänne, vaan on vanha ruotsin sana tjenn, tjänn tarkoittaen 'lampi'. Etelämpänä Tenhotinjärven nimessäon aivan sama sana koukeroisin päättein. Siellä on nimi Kosselonniemi. Ja sana kås tarkoittaa ruotsin sanana sitä niemessä 'avautuvaa lahtea', jolla on nimi Puinoslahti. Puinos on Jänniemen toinen ruotsinkielinen nimi, siinä on bo in ås 'asua harjulla'. Joskus tuollaiset sanayhdistelmät muodostuivat paikannimiksi. Lienee ollut ammattimaisen hylkeenpyytäjän asumus, herroille tuotetta pyytäen. Kun tarvitsivat hylkeennahkaisia turkkeja ja traania.

Iloahonranta on saanut sekin ruotsalaisilta nimensä il, ile tarkoittaen lähdettä rinteessä asuinpaikan käyttöön.

Tikinrasinmäen nimeen on jäänyt sana tik 'lampi'. Lahti Itäkoukas on saanut nimensä ruotsin vesipaikkasanastosta.

Karvuoren vuoren, talon ja lammen nimessä samoin - garn tarkoittaa 'niemi'.
Ruokotaipaleen Tyrynlammin nimessä on sana thora rinnakkaisäännemuoto tyhre, tarkoittaa sekin lammen viereisiä 'kohoumia'.

Korkean Sikovuoren 146,0 m - 70 m järven pinnasta - nimessä ei ole sikaa, vaan sana sik tarkoitaen 'kosteikko' - viereisiä monia lampia.

Pölöselkä on mitätön lahti järvenseläksi ja sana pöl tarkoittaakin vain 'lampi', yleensä vielä 'umpilampi'.

Ennen kuin Nestori Miikkulainen asusti näillä vesillä, on vesillä ollut ruotsinkielisiä norpanpyytäjiä. Jostain Ruotsin rannikkosaarilta tuotuja. Hekin ovat ristineet paikkoja Puumalassa.